Norjan rautateiden opastinjärjestelmä
Norjan rautateiden opastinjärjestelmä on Norjan rataverkolla rautatieliikenteen ohjaukseen käytettävä visuaalisista kiinteistä merkeistä ja muuttuvaa informaatiota antavista opastimista koostuva kokonaisuus.
Ensimmäiset Norjan rataverkolle sijoitetut siipiopastimet otettiin käyttöön Drammenin rautatieasemalla vuonna 1893. Ensimmäiset valo-opastimet asennettiin rataverkolle 1924. Nykyisin Norjan rataverkolla on käytössä vain valo-opastimia.
Varsinaisista opastimista ja merkeistä koostuvaa järjestelmää täydentävät viheltimillä annettavat merkit sekä käsiopasteet.
Valo-opastimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opastinvalojen merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norjan rataverkolla eri värisillä opastinvaloilla on seuraavat päämerkitykset:
- punainen — aina seis-opaste.
- violetti — pysähdy ennen seuraavaa tasoylikäytävää
- keltainen — aja varovasti, seuraava opastin näyttää seis
- vihreä — ajon salliva opaste
- valkoinen — linja vapaa.
Valo-opastimien opasteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valo-opastimilla annettavat perusopasteet.
Pääopastimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuva | Opaste | Käsite | Käyttö |
---|---|---|---|
Opaste 20A: Seis vilkkuva |
Junan on pysähdyttävä opastimen eteen. | Pää- ja suojastusopastimet | |
Opaste 20B: Seis |
Junan on pysähdyttävä opastimen eteen. | Lähtö- ja kulkutieopastimet | |
Opaste 21: Aja poikkeavalle raiteelle |
Opastimen saa ohittaa, mutta sen suojaamalla alueella on poikkeavalle raiteelle asetetusta vaihteesta aiheutuva nopeusrajoitus | Pää-, lähtö-, kulkutie- ja suojastusopastimet | |
Opaste 22: Aja |
Opastimen saa ohittaa, eikä sen suojaamalla alueella ole vaihteista aiheutuvia nopeusrajoituksia | Pää-, lähtö-, kulkutie- ja suojastusopastimet |
Turvattaessa kulkutie suoralle raiteelle opastin näyttää opastetta 22, joka annetaan kahdella vihreällä valolla. Mikäli lampuista toinen on palanut, muuttuu opaste rajoittavammaksi opasteeksi 21, mutta sallii silti opastimen ohittamisen.
Esiopastin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun esiopastimella näytetään opastetta 24, opastimen vianetsintälogiikka testaa ensin keltaisen valon tuottavan hehkulampun ja sytyttää sen. Vasta tämän jälkeen lyhyellä viiveellä syttyy vihreä valo. Keltaisen valon toiminta tarkastetaan, koska jos keltaisen valon tuottava hehkulamppu on rikki, muuttuu opaste sallivammaksi kuin opastimen turvallisuusnäkökohtien mukaan tulisi näyttää. Mikäli keltainen valo ei syty, ei opastimeen saada myöskään vihreää valoa, jolloin opastin jää pimeäksi. Kuljettajan on tulkittava pimeänä oleva opastin seis-opasteeksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Norjan rautateiden junaturvallisuussääntö